Isäntäperheeksi vaihto-oppilaalle

Isäntäperhelomakkeen täyttäminen ei vielä sido perhettänne toimintaan: päätös isäntäperheeksi ryhtymisestä tehdään, kun mielestänne sopiva vaihto-oppilas on löytynyt.

Kun päätätte ryhtyä isäntäperheeksi, perheenne sitoutuu tarjoaamaan ulkomaalaisille nuorelle kodin, ruoan ja oikeuden olla täysivaltainen perheenjäsen.

Vaihto-oppilaas ei ole vieras jota tulisi passata tai viihdyttää. Tarkoitus on elää tavallista arkea, johon kuuluu ilot ja surut.

Isäntäperhe tarjoaa vaihto-oppilaalle kodin ja ruoan.

Vaihto-oppilas vastaa itse vaatekuluistaan, henkilökohtaisista menoistaan ja harrastuksistaan. Koska vaihto-oppilas tulee perheenjäseneksi eikä vieraaksi, häntä koskevat samat oikeudet ja velvollisuudet kuin muitakin perheen lapsia.

AFS on ottanut kaikille vaihto-oppilaille sairaus- ja tapaturmavakuutuksen. AFS lainaa lukion peruskurssien koulukirjat sekä maksaa kustannukset yli 3 km:n koulumatkoista. Vaihto-oppilaat osallistuvat tulo- ja loppuorientaatioihin, jotka järjestetään yleensä viikonlopun mittaisina leireinä. AFS maksaa leirin kustannukset ja korvaa leiripaikkakunnalle menosta aiheutuvat matkakulut.

Vaihto-oppilaita tulee kaikilta mantereilta, yhteensä n. 30 maasta.

Kaikki vaihto-oppilaat ovat:

• 15-18 -vuotiaita
• käyneet kotimaassaan läpi vaativan hakuprosessin ja täyttäneet hakukriteerit. Kriteerejä ovat muun muassa koulumenestys, motivaatio ja sopeutumisvalmiudet toiseen kulttuuriin.
• todettu fyysisesti ja psyykkisesti terveiksi vastaanottamaan vaihtovuoden tuomat haasteet
• käyneet läpi AFS:n vapaaehtoisten pitämän lähtöorientaation, jossa valmennetaan uuden kulttuurin kohtaamiseen.

AFS:n toiminnasta vastaa toimiston lisäksi AFS:n vapaaehtoiset, jotka toimivat  paikallisyhdistyksissä. Lisätietoa oman paikallisyhdistyksenne toiminnasta kannattaa kysyä kotihaastattelussa ja isäntäperheorientaatiossa. Monet paikallisyhdistykset järjestävät esimerkiksi retkiä, maailtoja tai muita tapahtumia joihin isäntäperheet voivat halutessaan osallistua.

Isäntäperheille järjestetään myös isäntäperheorientaatio ennen vaihto-oppilaiden saapumista Suomeen.

Parhaimmillaan vaihto-oppilaasta tulee elinikäinen ystävä ja perheenjäsen. Kuitenkin myös haasteisiin on varauduttava, kuten yleensäkin perhe- ja sisarussuhteissa. Kaikissa kulttuureissa piilee myös paljon sanattomia sääntöjä ja tapoja, joiden oppimiseen ja ymmärtämiseen kuluu molemmilta osapuolilta aikaa – vuorovaikutus on kaiken avain. Sopeutuminen perheeseen ja kouluun sekä uusien ystävien saaminen on aina yksilöllinen prosessi.

Mikäli ongelmat oppilaan ja isäntäperheen välillä kärjistyvät ylitsepääsemättömiksi tai isäntäperheen elämäntilanne muuttuu, on AFS:n vastuulla etsiä oppilaalle uusi isäntäperhe.

AFS tukee isäntäperheitä:

• Jokaisella isäntäperheellä ja vaihto-oppilaalla on yhdyshenkilö, joka toimii molempien osapuolten tukihenkilönä ja tarvittaessa auttaa konfliktitilanteiden selvittämisessä.
• AFS:n toimistossa työskentelee asiantunteva tukitiimi, joka ratkoo yhdessä yhdyshenkilön, oppilaan ja vaihto-oppilaan kanssa ongelmatilanteita.
• AFS:n hätäpäivystykseen voi soittaa ympäri vuorokauden äkillisissä hätätapauksissa; kuten kriisissä, onnettomuuden tai äkillisen vakavan sairastumisen sattuessa. Päivystäjä on tarvittaessa yhteydessä oppilaan kotimaahan.

Tuodaan maailma kotiin!

Meillä on ollut nyt useampana vuonna vaihto-oppilaita, yleensä yksi kerrallaan, mutta poikkeuksia siihenkin on mahtunut.

Ensimmäinen vaihtarimme oli 16-vuotias saksalaistyttö. Tyttö oli ujo ja varovainen, eikä oikein sopeutunut perheeseemme, joka on puhelias ja kupliva. Perheenvaihto osoittautui kaikille oikeaksi ratkaisuksi. Loppuvuodeksi perheeseemme muutti belgialaispoika, joka taas oli liian kupliva ja eloisa aiemmassa perheessään. Meille hän oli nappisijoitus: kaikenlaista pientä sattui ja tapahtui, mutta aina pilke silmäkulmassa.

Seuraavana vuonna perheeseemme tulivat kaksi tyttöä, Brasiliasta ja Ranskasta. Toisen oli määrä siirtyä varsinaiseen perheeseensä, mutta mutkien kautta hän jäikin meille suurimmaksi osaksi vaihdostaan. Ja onneksi niin: vuoden aikana hän puhkesi kukkaan, oli avoin, iloinen oma itsensä. Tämä kaksikko teki perheeseemme lähtemättömän vaikutuksen ja heistä tuli kuin perheenjäseniä. Suunnittelemme parhaillaan retkeä toisen tytön luo Ranskaan.

Nyt meillä asuu vaihto-oppilas Montenegrosta. Hän on taas hyvin erilainen kuin aiemmat vaihtarimme: rauhallinen ja luonnonläheinen. Ja hyvä niin, sillä jokainen vaihtari on ottanut perheessä oman paikkansa.

Ai miten se vaikuttaa arkeen? Tähän on jo aika tavalla tottunut! Kun tulee tentattua omiltakin lapsilta päivän kulumisesta, niin miksei sitten vielä yhdeltä ylimääräiseltä. Ruokaa tehdään siinä kuin ennenkin, yhdelle vaan enemmän, suihkussa kävijöitä on yksi lisää. Kun meillä pelkkiä poikia, niin saunassa käydään naisten ja miesten vuoroissa. Perinneruokia tulee tehtyä useammin, kuten lanttukukkoa mieheni kotikulmilta, karjalanpiirakoita ja korvapuusteja. Joulun rakentaminen on ollut jotenkin joka vuosi erityisen kivaa, kun saa kertoa miten meillä joulua vietetään.

Isäntäperheenä olo on ollut oikea kielikylpy, oma kielitaito on parantunut kummasti ja lapsetkin uskaltavat käyttää englantia rohkeammin. Alun perin ryhdyimme isäntäperheeksi, kun ajattelin, että jos omat eivät halua maailmalle, niin tuodaan maailma meille!

Hanna Haapalainen