Jos olet joskus istunut entisen vaihto-oppilaan vieressä, olet luultavasti kuullut hänen puhuvan siitä yhtenä elämänsä merkittävimmistä käännekohdista.
Kun istut AFS-isäntäperheen jäsenen viereen, kuulet eri versioita siitä, mitä isäntäperheenä toimiminen merkitsi eri perheenjäsenille: äidille, isälle, tyttärelle, pojalle, isovanhemmille. Toisin kuin vaihto-oppilaalla, isäntäperheen kokemus pyörii harvoin yhden suuren käännekohdan ympärillä. Useimmalle kokemus on enemmänkin matka.
Isäntäperheet kuvaavat kokemustaan usein oppimisen, kasvun ja yhteyden luomisen aalloiksi. Kerrotaan siitä, että perheeseen saatiin uusi rakas jäsen, ja jonka paluu omaan kotimaahansa oman perheensä luo oli yllättävän kova paikka. Kerrotaan yhdessä ruoan laittamisesta, harrastamisesta, avantouinnista, mökkeilystä… Mutta puhutaan myös haasteista: ristiriidoista, turhautumisesta, joskus sisarkateudesta – sanalla sanoen arjesta.
Monelle perheelle ekaa kertaa isäntäperheeksi ryhtyminen on jälkikäteen kerrottuna syvällisesti koskettava kokemus. Se oli muuttumista kansainvälisen yhteisön jäseneksi. Se oli monimuotoisuuden, erilaisuuden ja kansojen välisen yhteistyön merkityksellisyyden oivallus. Se oli sen sisäistäminen, että olemme lopulta kaikki ihan samanlaisia. Tämä on monelle käännekohta. Me AFS:llä kutsumme sitä nimellä #AFSeffect.
AFS:n missio on “Creating a more just and peaceful world”
AFS:n missio on ajankohtaisempi kuin pitkään aikaan. Kun maailma ympärillämme tuntuu epävakaalta, on eri kansojen, maiden ja kulttuurien ymmärtäminen entistä tärkeämpää. Kansainvälistyminen on lopulta myös portti rauhaan.
AFS:n arvot ova monimuotoisuus, yhdenvertaisuus, vapaaehtoisuus, yhteisöllisyys ja uteliaisuus. Miten arvot toteutuvat isäntäperheiden näkökulmasta?
AFS:n isäntäperheet ovat vapaaehtoisia; perheille ei makseta palkkiota. Tärkein motiivi ottaa ulkomaalainen nuori kotiin on halu tutustua uuteen ihmiseen ja kulttuuriin avaamalla oman perheen ovet vaihtarille.
AFS perheet ovat tavallisia perheitä: lapsiperheitä, sinkkuja, sateenkaariperheitä, yksihuoltajaperheitä, perheitä joissa puhutaan muutakin kieltä kuin virallisia kieliämme suomea ja ruotsia. Perheitä, jotka ovat kiinnostuneita ja uteliaita uudesta ja erilaisesta.
Perheillä on monia eri motiiveja ryhtyä isäntä- tai emäntäperheeksi
Monella on halu laittaa hyvä kiertämään (eli engl. giving back). Erityisesti ne, jotka ovat itse olleet tai joiden lapsi on ollut vaihdossa haluavat antaa mahdollisuuden nuorelle. Moni kokee, että kun on itse saanut paljon, haluaa laittaa hyvän kiertämään.
Lapsiperheissä motiivi on usein halu tuoda tuulahdus kansainvälisyyttä omaan perheeseen. Halutaan oppia uusia tapoja ja näkökulmia, oppia vieras kieli, kehittää vuorovaikutustaitoja. Halutaan liittyä laajempaan yhteisöön. Mikäpä hienompaa kuin mahdollistaa omille lapsille elinikäinen side uuteen siskoon tai veljeen.
Sinkut aikuiset, “tyhjät pesät”, josta omat lapset ovat jo muuttaneet pois, ja samaa sukupuolta olevien liittojen perheet voivat haluta isäntäperheenä toimimisen kokemuksen esimerkiksi siksi, että samaistuvat vahvasti AFS:n missioon: halutaan toimia rauhallisemman ja oikeudenmukaisemman maailman puolesta. Isäntäperheys voi olla konkreettinen tapa olla yhteydessä maailmaan, kun saa jakaa elämänsä ja kulttuurinsa nuorten muutoksentekijöiden kanssa.
Jos ajatus ryhtyä isäntäperheeksi herätti kiinnostuksen, laita meille viestiä ja jutellaan lisää. AFS:n vapaaehtoiset ja henkilökunta ovat aina valmiina tukemaan ja opastamaan perheitä.
Sanna Gaddis
Ohjelmapäällikkö
AFS Intercultural Programs Finland ry
