Ilmastonmuutos hallitsee keskusteluita niin julkisuudessa kuin kahvipöydissäkin. Hallitustenvälinen ilmastopaneeli julkaisi lokakuussa 2018 raportin, jossa etsitään keinoja rajoittaa ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen. Haaste on suuri, sillä ihmiskunnalta tarvitaan isoja ratkaisuja nopeasti.
Lentäminen on yksi ilmastolle haitallisimmista valinnoistamme. Onko lentämisen loputtava nyt kokonaan? Jääkö vieraissa maissa seikkaileminen ja maapalloon tutustuminen ylellisyydeksi, johon ei tulevaisuudessa ole enää varaa?
Myös AFS:n on tiedostettava lentämiseen liittyvät ongelmat. Voimme välttää turhia lentoja, suosia suoria yhteyksiä ja pohtia maareittien mahdollisuuksia. Lentämistä emme voi kuitenkaan kokonaan jättää. Nimittäin sinne maailmalle, syväsukellukseen vieraaseen kulttuuriin, on vaikea lähteä ilman lentolippua. Toki naapurimaihin, ehkä Keski-Eurooppaankin pääsee myös muita reittejä. Jos istumalihakset ovat kunnossa, voi matkustaa junalla Moskovan kautta Pekingiin asti. Mutta haluammeko, että muu maailma jää tuntemattomaksi?
Keskustelussa olen törmännyt näkemyksiin, joiden mukaan matkustaminen ei ole niin ihmeellistä tai erityistä, etteikö sitä voisi jättää väliin tai rajoittaa vain lähialueisiin. Joskus lentäminen kuitenkin muuttaa elämän. Itselleni kävi ainakin näin: ilman vuottani Itävallan Alpeilla olisin joku aivan toinen kuin kuka nyt olen. Vuosi vieraassa kulttuurissa, tuntemattomien ihmisten vieraanvaraisuuteen luottaen ja heidän avullaan maahan, kulttuuriin ja kieleen tutustuen on kokemus, joka jättää jäljen.
Se tuo uskallusta, itsevarmuutta sekä luottamusta omaan itseen ja muihin. Taitoa tarkastella maailmaa eri vinkkelistä, ja ennen kaikkea myös itseään ja omaa kulttuuriaan.
Vaihto-oppilasvuoden jälkeen ymmärtää, että vaikeudet on tehty voitettaviksi, haasteet niihin tartuttaviksi. Toiseen kulttuuriin sopeutuneena tietää, että vieraus ja tuntematon ovat sellaisia vain hetken, kohta ne ovat jo tuttuja.
Tällaisia taitoja tämän päivän haasteiden edessä todella tarvitaan. Ei jokainen vaihto-oppilas ratkaise ilmastonmuutosta, keksi lääkettä syöpään tai neuvottele rauhasta konfliktialueilla. Mutta jokaisella vaihto-oppilaalla on takataskussaan kokemus, joka auttaa tarttumaan kohtaamiinsa epäkohtiin ja vääryyksiin niin kotona kuin maailmalla. Sen kokemuksen tuomilla opeilla rakennetaan parempaa tulevaisuutta.
Lentämisestä ja sen vaikutuksista puhutaan paljon, ja hyvä niin. Tärkeintä kuitenkin on, mitä tapahtuu lentojen välissä. Lyhyen turistiviikonlopun sijaan on parempi jäädä, tutustua ja oppia. Eli jos lennät, lennä kauas, jää pitkäksi aikaa ja palaa sitten kotiin toisenlaisena kuin ennen.
-Riikka Uljas-Bärman
AFS tukee Ilmastoveivi2019 – kampanjaa.
Suomi on EU:n puheenjohtajamaa heinäkuusta joulukuuhun 2019. Ilmastoveivi2019 -kampanjan tähtäimessä on, että kansan tuella Suomi käyttää hyväksi EU-puheenjohtajakautensa mahdollisuudet ja ajaa tiukasti ilmaston lämpenemisen rajaamista 1,5 asteeseen.
Tuolloin Suomella on puheenjohtajamaana valta tehdä neuvostossa aloite ilmastopaketin tavoitetasojen päivittämiseksi vuosien 2030 ja 2050 osalta 1,5 asteen mukaisiksi.
