Suomen AFS:n toiminnanjohtaja Kirsi Erofejeff-Engmanilla on takanaan työntäyteinen vuosi. Työn sarkaa on riittänyt muun muassa uuden strategian hiomisessa yhteistyössä hallituksen kanssa sekä järjestön talouden tasapainottamisessa. Erofejeff-Engman näkee kuitenkin valoa tunnelin päässä.
Suomen AFS:n hallitus piti lokakuun alussa kaksipäiväisen strategiakokouksen. Tehtävänä oli ”viilata” strategia siihen vaiheeseen, että se voidaan hyväksyttää jäsenistöllä järjestön ylimääräisessä yhdistyskokouksessa lokakuun lopulla. Hallitusta tuli sparraamaan strategian viimeistelytyössä AFS Internationalista Lucas Welter. Hänen johdollaan kirkastettiin erityisesti tavoitteita ja niitä asioita, millä tavoitteet mahdollistetaan.
Kokouksessa keskusteltiin paljon siitä, että mitä lisäarvoa AFS Suomen toiminta tuo suomalaiselle yhteiskunnalle. Tämä ajatustyö oli ja on äärimmäisen tärkeää. Verottaja on jo kyseenalaistanut yleishyödyllisyytemme. AFS:n toiminnassa mukana olleet voivat varmasti nähdä toiminnan monet ulottuvuudet ja sen kauaskantoiset seuraukset – miten kansainvälisyyskokemus voi heijastua yksilön arvoihin, työelämätaitoihin ja maailmankatsomukseen. Meidän tehtävänä on näyttää myös ulospäin se yhteiskunnallinen laaja-alainen vaikuttavuus, mitä toiminnallamme mahdollistamme. Tänä vuonna olemmekin viestineet voimakkaammin sidosryhmille siitä, mitä AFS tekee ja mikä AFS on.
Mission, vision ja tavoitteiden kirkastamisen lisäksi pureuduimme myös niihin vähemmän inspiroiviin asioihin – talouden tunnuslukuihin. Suomen AFS ei tavoittele voittoa. Kuitenkin on ymmärrettävä, että kestävä taloudellinen tilanne on se, joka mahdollistaa järjestömme tavoitteiden saavuttamisen. Teimme viime vuonna ison tappiollisen tuloksen ja samoin tulee käymään tänä vuonna. Nämä tappiot eivät kuitenkaan ole olleet yllätyksiä, vaan ne on tiedetty ja tiedostettu. Sitä mitä ei tiedetty, oli se, että yhtä negatiivista taloudellista vaikutustekijää seurasi vielä toinen, joka huononsi entisestään tilannetta. Vuonna 2017 meitä rankaisi arvonlisävero ja tänä vuonna selkeä lasku lähtijäluvuissa.
Tästä huolimatta näen valoa tunnelin päässä. Katson positiivisesti vuoteen 2019 ja tulevaisuuteen – nyt onkin jo näkyvissä positiivisia merkkejä muun muassa kasvavissa lähtijäluvuissa. Oman strategiamme lisäksi koko maailmanlaajuinen AFS verkosto on sitoutunut yhteiseen strategiaan ja se tuo paljon uutta mielenkiintoista meidänkin toimintaamme Suomessa. AFS on Suomen vanhin vaihto-oppilasjärjestö. Meidän on pidettävä huolta, että vanhus pysyy ketteränä ja virkeänä – on pysyttävä mukana yhä nopeammin muuttuvassa maailmassa.
70-vuotias Suomen AFS seisoo kaikista haastavista vuosista huolimatta tukevasti jaloillaan. Suurin kiitos siitä kuuluu upeille, sitoutuneille vapaaehtoisillemme.
Paljon onnea Suomen AFS!
