Haluaisin perheeseemme vaihto-oppilaan, mutta...

Monissa perheissä kytee kipinä isäntäperheeksi ryhtymisestä. Vaihto-oppilaan tiedetään tuovan perheeseen paljon hyviä kokemuksia, mutta mitkä asiat sitten pohdituttavat perheitä?


Suomen AFS:n Susanna Taskinen kertoo asioista, jotka ovat nousseet perheiden kanssa keskusteltaessa esiin. Susanna mainitsee erityisesti kaksi syytä, joista toinen on pelko sitoutua pitkäksi ajaksi ja toinen oman perherauhan menettäminen. Haastatteluissa nousi esiin myös muita syitä, joista jotkut ovat perheen itsensä asettamia, eivätkä niinkään vaihto-oppilaan näkökulmasta todellisia esteitä isäntäperheeksi ryhtymiseen.


Onko meillä annettavaa – pystymmekö siihen?


Päätöstä isäntäperheeksi ryhtymisestä ei siis tehdä kevein perustein. Perheet pohtivat, mitä he joutuvat kestämään, jos oppilas ei sopeudukaan. Suomalaisissa perheissä sitkeästi ajatellaan, että jos tähän ryhdytään, periksi ei anneta.

- Näin ei kuitenkaan pidä ajatella. Joskus kemiat eivät kohtaa tai muita ongelmia esiintyy. Kaikkien yhteinen tavoite on, että vaihto-oppilaskokemuksesta tulee hyvä, sanoo Susanna.

Neljän amerikkalaisen vaihto-oppilaan vaihtariäidin neuvo on jutella heti alusta asti avoimesti. Perheen säännöt ja yhteiset tavat on hyvä kertoa vaihto-oppilaalle ja velvoittaa myös vaihto-oppilas niitä noudattamaan. Perheessä on jo nyt opittu, että kohteliaat "I'm fine" -vastaukset ei pidemmän päälle riitä, jos selvästi huomaa, että kaikki ei ole hyvin.

- Jutelkaa, jutelkaa ja jutelkaa avoimesti ja rehellisesti! on vaihtariäidin neuvo isäntäperheille.

Kannattaa myös kertoa mahdollisista ongelmista AFS:n yhdyshenkilöille, jotka ovat perheen tukena ja antamassa oman ulkopuolisen näkemyksensäkin tarvittaessa. Pääsääntöisesti oppilaat ovatkin yhdessä perheessä koko vaihto-oppilasajan.

- Jos kuitenkin vaikuttaa siltä, että syystä tai toisesta alun jälkeen yhteiselämä vaihto-oppilaan kanssa ei toimi, vaihto-oppilaalle etsitään uusi perhe. Perheet haastatellaan ja pyritään löytämään oppilaalle aina sopiva perhe. AFS:llä on kattava vapaaehtoisverkosto, Susanna kehuukin suomalaisten vapaaehtoisten verkostoa.

- Isäntäperheitä löytyy kattavasti ympäri Suomen ja myös lyhyempiin majoituksiin löytyy perheitä nopealla varoitusajalla.


Jääkö minulle yhtään omaa aikaa ja voiko enää köllötellä sohvalla kalsareissa?


Oman perheen rauha ja oman vapaa-ajan rajoittuminen pohdituttaa. Pitääkö koko ajan olla siistiä, voiko saunan jälkeen olla vähissä pukeissa kuten oman perheen kesken ollaan? Vaihto-oppilas tulee Suomeen ja perheeseen, jonka arkeen ja elämän tapoihin he juuri haluavat tutustua. Perhe elää tavallaan ja vaihtarille on hyvä jutella perheen ehkä kummallisistakin tuntuvista tavoista etukäteen. Toki jokainen meistä haluaa, että myös vaihto-oppilas tuntee olonsa kotoisaksi ja hänen kulttuuriaan kunnioitetaan. Suomalaisten perheiden yhteiset saunomiset saattavat olla joillekin vaihto-oppilaille hyvin outoa.

Erään perheen äiti pohti menettääkö hän kokonaan "oman aikansa" eli voiko käydä kahdesti viikossa jumpassa, lukea kirjoja iltaisin ja olla joskus yksin. Kyllä voi. Vaihto-oppilaat käyvät koulua ja tutustuvat sitä kautta ikäisiinsä ja ystävystyvät myös muiden vaihto-oppilaiden kanssa. Vaihto-oppilas viettää aikaansa kuten muutkin nuoret ystävien kanssa ja vuosioppilaat jopa harrastustensa parissa. Perheen ei tarvitse muuttaa omia harrastuksiaan tai iltamenojaan vaihto-oppilaan vuoksi.









Mistä tilat vaihto-oppilaalle, onko meillä varaa?


Toisin kuin moni ajattelee, vaihto-oppilas ei tarvitse omaa huonetta vaan hänelle riittää omana nukkumapaikkana sänky ja huoneen voi jakaa myös samaa sukupuolta olevan sisaruksen kanssa.

- On enemmän isäntäperheestä itsestään kiinni, minkälaiseen yksityisyyteen perhe on tottunut ja minkälaiset olosuhteet kukin haluaa vaihtarille tarjota, toteaa Susanna.

Mikäli perheen omat lapset ovat kukin omissa huoneissaan, eikä muuta ylimääräistä nukkumatilaa ole, kannattaa huoneen jakamisesta sopia lasten kanssa. Perheen ruokamenoina yhden lapsen lisäkustannus riippuu paljolti perheen omista ruokailutottumuksista.

- Sinänsä yhden henkilön lisäys ruokalaskuun ei ole paljon, jos tehdään normaalia kotiruokaa, kertoo Susanna.

Mikäli perhe haluaa matkustaa vaihto-oppilaan kanssa, on se perheen valinta. On hyvä kuitenkin muistaa, että kullakin vaihto-oppilaalla on erilainen määrä rahaa käytettävissään. Suunnitelmat matkoista kannattaa jutella, kun vaihto-oppilas tulee perheeseen. Suomen AFS järjestää vuosivaihdossa oleville ulkomaalaisille oppilaille joka helmikuu omakustanteisen retken Lappiin, ja myös AFS:n paikallisyhdistyksien vapaaehtoiset järjestävät toimintaa ja tapahtumia vuoden aikana, kertoo Susanna.


Varoituksena tarttuva elämäntapa


Monelle isäntäperheelle käy myös niin, että vaihto-oppilaalle haluaa avata ovensa ja sydämensä sen ensimmäisen kokemuksen jälkeen uudelleen. Vaihto-oppilaista ja heidän ystävistään tulee perheenjäseniä, suku kasvaa kansainväliseksi. Näin on käynyt haastattelemilleni perheille. Joinakin vuosina ehkä haluaa pitää välivuoden, mutta silti huomaa vastaavansa kyllä, kun soitto AFS:ltä tulee. Kokeneet isäntäperheet ottavat mielellään lyhytaikaisiin majoituksiin vaihto-oppilaan myös välivuotta pitäessään.

Tyttäreni oli amerikkalaiselle "hostäidille" Laurielle toinen vaihto-oppilas. Laurie itse oli vaihto-oppilaana vuonna 1985 Saksassa. Päätös ryhtyä isäntäperheeksi oli hänelle itsestään selvää, halusihan hän antaa oman osansa myös jollekin vaihtarille ja tarjota myös lapselleen mahdollisuuden oppia ja kokea erilaisia kulttuureja ja erilaisia ihmisiä ympäri maailman. Mikä mahdollisuus kotona, matkustamatta fyysisesti minnekään! Laurielle tulee elokuussa kahdeksas vaihto-oppilas. Tätä hän ei suunnitellut, mutta niin vain on käynyt. Tyttäreni lisäksi myös muut hänen vaihto-oppilaslapsensa sekä heidän ystävänsäkin ympäri maailman ovat käyneet perhettään katsomassa uudelleen. Me saimme tutustua tyttäreni äitiin Laurieen ja hänen siskoonsa Kathien paremmin heidän vierailtuaan meillä viime kesänä Suomessa. Myös minulle on itsestään selvää, että jonain vuonna mekin ryhdymme isäntäperheeksi.


Isäntäperheiden neuvot uusille isäntäperheille


Muutamaa isäntäperhettä haastateltuani löytyy heiltä kaikilta hyvin samanlaiset kokemukset ja mielipiteet tärkeimmistä asioista. Oppilas ei ole tulossa turistiksi eikä hän tule kylään. Vaihto-oppilaalle ei esitellä Suomea turistioppaan tavoin, vaan hän tulee perheeseen perheenjäseneksi ja hän on yksi sellainen velvollisuuksineen ja oikeuksineen. Perhe elää normaalia arkeaan, vaihto-oppilas käy koulua ja oppilas näkee suomalaisen elämän tällöin parhaimmillaan. Ne ihmeellisimmät asiat saattavat olla kotiruoka, kotiovelta ulos kävelylle lähdettäessä mustikoiden poimiminen suoraan suuhun, koulun opettajan oppilaita kohtaan osoittama ystävällinen ja arvostava puhe tai että bussipysäkille ja kouluun saa kävellä jopa ilman saattajaa.

Jokaisella perheellä on siis paljon annettavaa, jos vain halu oppilaan ottamiseen löytyy. Mikäli perheessä on joku jäsen, joka kovasti vastustaa vaihtarin ottamista, kannattaa asiaa harkita ja jutella koko perheen kanssa. Jos vähänkin tuntuu, että kyllä se ehkä olisi ihan kiva, kannattaa rohkaistua ja aloittaa vaikka yhteydenotolla AFS:n toimistolle.


KIRJOITTAJASTA: Heidi-Maria Kokkonen eli Hema on aloittanut AFS:n vapaaehtoistehtävät kirjoitustiimissä. Hänen esikoinensa oli vaihdossa Yhdysvalloissa lukuvuoden 2009–10. Hema harrastaa käsitöitä ja vapaaehtoistyötä monella muullakin taholla sekä suurperheen äitinä pyörittää harrastavan lapsiperheen arkea.