Kohdemaana Brasilia: Jalkapallon ja karnevaalien maa

Latinalainen Amerikka on aina kiinnostanut minua erilaisuutensa takia. Vuonna 2006 vaihto-oppilasjärjestö AFS:llä oli espanjankielisiin maihin vain talvilähtöjä. Minulle oli kuitenkin tärkeätä lähteä vaihtoon Suomen kouluvuoden mukaisesti eli syksyllä. Formula 1 -lehdistötilaisuuksia ja Rubens Barrichelloa kuunnellessani valaistuin portugalin kielen kauneudesta ja päätin pyrkiä vaihto-oppilaaksi nimenomaan Brasiliaan. Elokuussa 2006 minä ja kahdeksan muuta suomalaista AFS-vaihto-oppilasta matkasimme Brasiliaan.


Harva brasilialainen osaa englantia, joten paikallisen kielen nopea oppiminen on tärkeätä ja mielestäni myös helppoa. Alku oli haasteellista, kun kielitaitoni oli tasoa ”minä – nälkä –syödä” tai ”huomenna – mennä - koulu”.  Muutaman kuukauden jälkeen osasin kieltä jo niin hyvin, että monet ihmiset eivät uskoneet minua suomalaiseksi. Monet arvelivat minun olevan aksenttini perusteella kenties jostain naapuriosavaltiosta. Tumma ulkonäköni helpotti sulautumista massaan. Pienessä kotikaupungissa ei juurikaan muita ulkomaalaisia ollut kahden muun vaihto-oppilaan lisäksi.


Lentävä lautanen ja E.T.


Vietin vaihto-oppilasvuoteni Minas Geraisin osavaltiossa noin 120 000 asukkaan Varginhan kaupungissa. Varginha on monella tapaa kuin mikä tahansa suomalainen pikkukaupunki. Suuria ostoskeskuksia tai kansainvälisiä pikaruokaketjuja ei siellä ollut. Kaupunkia leimasi vuonna 1996 tehty UFO-havainto, jonka muistoksi kaupunkiin on rakennettu lentävän lautasen muotoinen vesitorni, jonka juurella seisoo vihreä avaruusoliopatsas.

Opiskelin paikallisessa yksityiskoulussa, joka on yleistä Brasiliassa. Koulupukuna oli käytössä koulun oma t-paita, jonka kanssa tuli käyttää sinisiä farkkuja tai koulun omia urheiluhousuja.  Oppilaat olivat koko päivän samassa luokkahuoneessa, sen sijaan opettajat kiersivät eri luokissa.  Koulun tarkat säännöt eivät aina toteutuneet luokkahuoneissa ja ajoittain meteli tunneilla oli aikamoinen.


Brasilialainen kantrimusiikki  sekä Michel Telón ja Gusttavo Liman hitit


Olin jo soittanut poikkihuilua Suomessa ja jatkoin huilutuntejani Brasiliassa. Uskomaton kokemus oli soittaa perinteistä brasilialaista chorinho-musiikkia toisen huilistin ja kahden kitaristin kanssa. Vaihtovuoteni aikana aloitin myös saksofonitunnit, joista olin jo kauan haaveillut. Tämä kipinä on säilynyt ja edelleen soitan saksofonia Pirkanmaan musiikkiopiston pop/jazz-linjalla.

AFS-vaihtovuoteni aikana lähes inhosin junttimaista sertanejoa, joka on brasilialaista kantrimusiikkia.  Suurta suosiota saaneet Michel Telón ja Gusttavo Liman hitit saavat nykyään hymyn huulilleni. Brasilialaista musiikkia ei valitettavasti Suomessa radiosta juuri kuule.

Jalkapalloa seurattiin Brasiliassa aktiivisesti, mutta yllättävän harva nuori sitä itse pelasi, lukuun ottamatta poikia koulun liikuntatunneilla.

Karnevaaleja katsottiin televisiosta läpi yön, mutta muuten karnevaali ei juuri katukuvassa näkynyt ja juhlinta oli vähäistä. Useimmille luokkatovereille karnevaali lähinnä merkitsi sitä, että kouluvuoden pari ensimmäistä viikkoa voi ottaa rennommin.


Brasilianportugali on helppoa


Brasilia on lähes koko Euroopan kokoinen maa. Erot eri alueiden välillä ovat suuria, mutta kieli on yhteinen koko maassa. Etelä-Brasilia on saanut vaikutteita sinne muuttaneilta saksalaisilta ja italialaisilta siirtolaisilta, kun maan koillisosassa näkyvät afrikkalaisten orjien jälkeläiset sekä Amazonin sademetsien alkuperäisheimot.


Ehdokkaan kannatuslaulu raikuu edelleen korvissani


Brasiliassa syödään paljon lihaa. Riisi ja papukastike ovat jokapäiväinen ruoka. Monet juhlat olivat churrascoja eli grillijuhlia. Perheen tai ystävien kanssa kokoonnutaan usein yhteen grillaamaan kyljyksiä ja makkaroita.

Vaihtovuoteni aikana Brasiliassa järjestettiin vaalit. Samalla kertaa valittiin presidentti, osavaltioiden kuvernöörit ja senaattorit, liittovaltion kansanedustajat sekä edustajat osavaltioiden parlamenttiin. Ehdokkaiden vaalilauluja soittaneet autot tulivat minulle hyvin tutuiksi, ja vielä vuosien jälkeen osaan paikallisen ehdokkaan kannatuslaulun ulkoa.


Poskisuudelmat ja ikuinen Brasilian kaipuu


Brasiliasta kaipaa ihmisten lämpöä ja läheisyyttä. Kunpa Suomessa voisi tervehtiä ihmisiä poskisuudelmin! Kääntöpuolena on joidenkin brasilialaisten läheisriippuvuus ja ylitunteellisuus. Eräs luokkakaverini kertoi, ettei pärjäisi erossa perheestään yli viikkoa.

Toukokuussa 2013 palasin ensimmäistä kertaa vaihtovuoteni jälkeen Brasiliaan. Hostveljeni olivat kasvaneet pituutta kuuden vuoden aikana, muuten kaikki oli ennallaan. Palaaminen tuntui hyvin kotoisalta, suosikki kahvilassani oli tuttuja herkkuja ja koulussa meno oli yhtä vauhdikasta,  vaikka oppilaat olivat vaihtuneet.

AFS-yhteyshenkilöni Telman poika oli vaihto-oppilaana Suomessa samana vuonna kuin minä olin Brasiliassa. Pääsin käyttämään matkallani muutaman sanan suomea keskustellessani Renaton kanssa.  Kunpa pääsisin taas pian uudestaan Brasiliaan.

Mietitkö vaihto-oppilaaksi lähtemistä? Brasilia on yksi  vaihto-oppilasjärjestö Brasilia on yksi  vaihto-oppilasjärjestö AFS:n monista kohdemaista. Mikäli haaveilet Tarun tapaan viettää vaihto-oppilasvuotta Suomen kouluvuoden mukaan niin Latinalaisesta Amerikassa on maavaihtoehtoina Argentiinan ja Brasilian lisäksi Chile, Costa RicaDominikaaninen tasavalta, Ecuador, Meksiko, Honduras, Panama, Paraguay ja Peru.


KIRJOITTAJASTA: Taru Rokka oli AFS-vaihto-oppilaana Brasiliassa 2006-2007. Hän on toiminut vapaaehtoisena Kuopiossa ja vuodesta 2009 lähtien Tampereen AFS:n paikallisyhdistyksessä. Vapaaehtoistehtävät ovat vaihdelleet hakijahaastatteluista koulukäynteihin ja leirien vetämiseen sekä toimitusringissä kirjoittamiseen. Taru on toiminut myös vaihto-oppilasjärjestö AFS:n kouluttajarenkaassa. Parhaillaan hän on yliopistovaihdossa Salzburgissa.