Kokemuksia maailmalta

Kaipaatko lisää tietoa vaihto-oppilasvuoden arjesta? Täältä löydät takaisin Suomeen palanneiden vaihto-oppilaiden kertomuksia vaihto-oppilasvuoden kokemuksistaan. Vaihto-oppilaiden kokemuksia voit kuulla myös AFS:n tiedotustilaisuuksissa, tai voit pyytää AFS:n toimistosta palanneiden vaihto-oppilaiden yhteistietoja.

Opin rakastamaan vuottani

Sanoin uudelle kulttuurille alusta asti tervetuloa. Käy sisään, asetu minuun. Ole kuin kotonasi. Itse olin kaikkea muuta kuin kotonani Costa Ricassa. En puhunut sanaakaan espanjaa. Aamuyöstä heräsin kukkojen lauluun ja päivisin aurinko poltti ihon kipeäksi. Iltapäivisin käänsin koululäksyt sanakirjan avulla, sanasta sanaan. Söin hedelmistä myös osat, joita ei kuulunut syödä.

Itkujen, väärinkäsitysten, ikävän, kulttuurishokin, perheenvaihdon ja jatkuvan kielenopiskelun lomassa opin kuitenkin rakastamaan vuottani. Simpukat, kypsät mangot, tulivuoret, pilviä hipovat vuorien huiput, seinillä juoksevat sirittävät liskot, puhelinlankoja pitkin hyppivät apinat, yössä tanssivat tulet, värit ja tuoksut, pehmeä espanjan aksentti ja vaahto aaltojen harjalla. Ystävät ja kaksi perhettäni, jotka molemmat tahollaan opettivat minulle toisinaan vaikeitakin elämänoppeja.

Sallamari Pyyny, Costa Rica

Kun aloin saamaan kavereita kaikki helpottui

Olin Kanadassa vuoden ja se oli aivan upeaa! Opin ranskaa ja englantia tosi hyvin ja perheeni oli todella mukava. Tulin kaikkien kanssa hyvin toimeen.  Ensimmäiset kaksi kuukautta oli todella vaikeaa, mutta kun aloin saamaan kavereita kaikki helpottui. Menin joka ilta nukkumaan klo. 8.00, että aika kuluisi nopeammin ja pääsisin pian kouluun. Vuoteni kului hurjan nopeasti ja kaikkea kivaa ja vähemmän kivaa ehti tapahtua. Kotiin oli ihan hirveä lähteä, mutta täytyy myöntää, että nyt on kiva olla taas täällä perheen ja kavereiden kanssa.

Maiju Eurén, Kanada

Seikkailu uuden kielen, kulttuurin ja kansainvälisen verkottumisen maailmaan

Ensimmäinen vaihtoehto kohdemaata valitessani, oli USA koripallotaustastani johtuen. Tarkemmin asiaa mietittyäni ymmärsin että tuleva vuosi tarjoaa ennen kaikkea kielitaidon valintani mukaan. Siis tarjolla oli täysin uusi kieli ja sen tuomat tulevaisuuden mahdollisuudet. Niinpä päätin rohkeasti lähteä ummikkona Sveitsiin oppiakseni saksan kielen. Rehellisesti sanoen, en tiennyt Sveitsistä juuri mitään ennen kuin löysin itseni Zurichin kentältä uuden perheeni minut iloisesti tervetulleeksi saksan kielellä toivottaen. Sen verran toki tiesin että maa on tunnettu suklaasta, juustoista, Alpeista ja kelloista. Siitä alkoi huikea seikkailu uuden kielen, kulttuurin ja kansainvälisen verkottumisen maailmaan.

Ennen lähtöäni olin kuullut entisiltä vaihtareilta vaihtelevia tarinoita, ei aina niin ruusuisistakaan kokemuksista vaihtovuotensa ajalta. Minulle oli alusta asti selvää, että tulisin olemaan oman onneni seppä ja että minä itse pystyisin eniten vaikuttamaan siihen,  millainen vuodestani tulisi. Olin jo ennen matkaa päättänyt, että vuodesta tulee elämäni paras, mitä kaikkea siellä sitten tapahtuukaan. Ongelmiinkin olin varautunut, ne eivät minua pääsisi yllättämään. Eniten minua kiehtoi kooltaan suhteellisen pieneen maahan pakattujen  eri kulttuurien, kielten ja niiden murteiden sekamelska. Kaikki muu sujuikin sitten sveitsiläisittäin kellontarkasti.

Minut sijoitettiin Kantoni Graubündenin pääkaupunkiin, Churiin, joka lukeutuu saksankielisen Sveitsin vanhimpiin ja kauneimpiin kaupunkeihin. Aluksi olin hieman "kipsissä", koska kaikki oli uutta ja erilaista, en tuntenut ketään enkä osannut sanaakaan saksaa. Se ei kuitenkaan huolettanut eikä sopeutumisen alkuvaikeudet yllättäneet, olihan AFS-luennoilla käyty läpi tätä sopeutumisen "dynamiikkaa".

Jouduin kokemaan yhden perheenvaihdon mutta ystäväni, uusi todella mukava perheeni (jossa oli isä sekä kolme samanikäistä lasta), sekä paikallinen AFS-yhteyshenkilö tekivät parhaansa saadakseen minut tuntemaan oloni kotoisaksi. Koripallon harrastaminen auttoi lisäksi sujuvasti sisään eri kaveripiireihin. Paras saamani neuvo oli: "Mikään ei ole väärää tai pahaa , se on vain erilaista". Minun ei odotettu tietävän tai osaavan alussa kaikkea ja oli sallittua tehdä virheitä. Vastoinkäymisiäkin sattui, mutta kun ne saatiin kuntoon, hyvä fiilis vain vahvistui. Myöhemmin oli kyllä hauskaa nauraa omille mokilleen.

Vaihtovuoteni antoi minulle mahdollisuuden luoda mielenkiintoisia kontakteja fantastisiin ihmisiin ympäri maailmaa ja minusta tuli vuoteni aikana entistä itsenäisempi ja suvaitsevampi. Minulla on vahvat siteet tähän kauniiseen maahan ja sveitsiläisiin ystäviini! Tunnen olevani puoliksi Sveitsiläinen enkä vaihtaisi vuottani mihinkään!

On helppoa perustella miksi kannattaa lähteä. Vaikeampaa on keksiä perustelut olla hyödyntämättä tämä mahdollisuus! Suosittelen lämpimästi vaihtovuotta Sveitsissä kaikille seikkailumielisille.

Ralf Holmborg, Sveitsi

Vaihto-oppilaaksi lähtö on aina hyppy tuntemattomaan

Vietin vaihto-oppilasvuoteni pienessä, idyllisessä Forchtenbergin kylässä Etelä-Saksassa. Isäntäperheeseeni kuuluivat opettajina työskentelevät isä ja äiti sekä host-veli, jonka kanssa kävin koulua läheisessä kaupungissa. Vuoteeni mahtui sekä uskomattoman hienoja että vähemmän mukavia hetkiä, joista en yhtäkään vaihtaisi pois – niin kliseiseltä kuin se kuulostaakin.

Ennen lähtöäni en tiennyt, mitä odottaa vuodelta. Käsitykseni saksalaisista oli varsin stereotyyppinen – heitähän pidetään yleisesti täsmällisinä, ahkerina ja jotakuinkin vakavina ihmisinä. Luuloni osoittautuivat pian vääriksi. Isäntäperhe, koulukaverit ja paikallinen AFS ottivat suomalaisen tulokkaan vastaan sydämellisesti ja suurella mielenkiinnolla!

Koska olin aloittanut saksan opiskelun jo viidennellä luokalla, en lähtenyt matkaan täysin ummikkona. Vaikka aluksi tuntui, että en ymmärtänyt saksalaisten puheesta sanaakaan, jo muutamien viikkojen kuluttua pystyin seuraamaan keskustelua. Oman puhetaidon kehittyminen vei aikansa, mutta jo ennen vaihto-oppilasvuoteni puoliväliä pystyin ilmaisemaan itseäni saksaksi sujuvasti ja suuremmin kangertelematta. Heti vuoden alussa päätin, että yritän tulla toimeen puhumalla mahdollisimman vähän englantia. Päätös kannatti! Useamman vieraan kielen hallitseminen on tänä päivänä suuri valttikortti työelämässä, minkä vuoksi mahdollisuuteen oppia uutta kieltä kannattaa aina tarttua rohkeasti.

Vallitseva käsitys saksalaisten muodollisuudesta pitää joissain määrin paikkansa. Teititteleminen on Saksassa useimmissa tilanteissa itsestäänselvyys, mikä saattaa aluksi hämmentää suomalaista. Saksalaisiin nuoriin on helppo tutustua, mutta syvempi ystävystyminen vaatii oman aikansa. Etenkin kaltaiseni ujonpuoleinen ihminen saa toisinaan ponnistella tosissaan luodakseen kontakteja vieraassa ympäristössä. Omat parhaat ystäväni löysin lopulta koulun teatteriryhmästä, jonka kanssa valmistimme vuoden varrella huikean teatterispektaakkelin. Vaihtarivuoteni ehdoton huipennus oli esiintyä saksalaisessa klassikkonäytelmässä satapäisen yleisön edessä yhdessä parhaiden ystävieni kanssa!

Vuosi Saksassa jätti minuun lähtemättömät jälkensä. Palasin Suomeen entistä kielitaitoisempana, sosiaalisempana ja ennen kaikkea itsenäisempänä ihmisenä. Pidän edelleen tiivisti yhteyttä saksalaiseen perheeseeni ja ystäviini, ja osallistuessani Suomen AFS:n toimintaan saan jatkuvasti uusia ystäviä ympäri maailmaa. Sanonta ”kerran vaihto-oppilas, aina vaihto-oppilas” pitää ainakin omalla kohdallani täysin paikkansa. Vaihto-oppilaaksi lähtö on aina hyppy tuntemattomaan – siitä huolimatta ja juuri sen takia suosittelen lämpimästi!

Jonna, Saksa